Voit tarkastella muiden lainkäyttöalueiden sääntöjä ja määräyksiä.
Maksupalveluja tarjoavan yrityksen on hankittava toimilupa Indonesian keskuspankilta. BI Reg 22 jakaa maksujärjestelmän tarjoajat maksupalveluntarjoajiin ja maksujärjestelmäinfrastruktuurin tarjoajiin. Maksujärjestelmän tarjoajilla tarkoitetaan pankkeja tai muita kuin pankkilaitoksia, jotka tarjoavat palveluita helpottaakseen maksutapahtumia palvelunkäyttäjille. Ne voivat harjoittaa seuraavia toimintoja: (1) antaa tietoja rahoituslähteestä; (2) maksun aloitus- tai vastaanottamispalvelut; (3) varojen lähteen hallinta; ja (4) rahansiirtopalvelut. Maksujärjestelmän infrastruktuurin tarjoajat määritellään BI-säännössä 22 osapuoliksi, jotka tarjoavat infrastruktuuria, jota voidaan käyttää varojen siirtämiseen osallistujiensa puolesta. Maksujärjestelmän infrastruktuurin tarjoajat voivat tarjota selvitys- tai loppuselvityspalveluita osallistujien hyödyksi. Yksityiskohtaiset toimilupavaatimukset on kuvattu maksupalveluntarjoajille BI-asetuksessa 23/6 ja maksujärjestelmäinfrastruktuurin tarjoajille BI-säännössä 23/7.1
BI Reg 22, BI Reg 23/6 ja BI Reg 23/7 rajoittavat nyt maksujärjestelmän tarjoajien ulkomaista omistusta. Tämä rajoitus rajoittui aiemmin sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoihin, päämiehiin, palveluntarjoajan vaihtajiin, selvityspalveluntarjoajiin ja loppuselvityksen tarjoajiin. Pankkien ulkopuolisten maksupalveluntarjoajien tulee omistaa vähintään 15 prosenttia kaikista osakkeista, ja vähintään 51 prosenttia näistä äänivaltaisista osakkeista on kotimaisen tahon tai osapuolten omistuksessa. Maksujärjestelmäinfrastruktuurin tarjoajien tulee omistaa vähintään 80 prosenttia paikallisen puolueen tai puolueiden omistamista osakkeista ja äänivaltaisista osakkeista. Näistä ulkomaisen omistuksen rajoituksista luovutaan olemassa oleville maksupalveluntarjoajille ja maksujärjestelmäinfrastruktuurin tarjoajille (eli Bank Indonesian toimiluvan haltijoille, kunnes Bank Indonesian uudet säännöt tulevat voimaan). Nykyisten maksupalveluntarjoajien ja maksujärjestelmäinfrastruktuurin tarjoajien on kuitenkin mukautettava ulkomaista omistustaan, jos niiden omistuksessa tapahtuu tulevaisuudessa muutoksia.1
BI-säännökset 23/6 ja BI-säännökset 23/7 lisäävät myös uusien maksupalveluntarjoajan tai maksujärjestelmän infrastruktuurin tarjoajan toimilupaa hakevien tahojen vähimmäispääomavaatimusta. Maksupalveluntarjoajien vähimmäispääomavaatimukset vaihtelevat toimiluvan mukaan. Luokan 1 lisenssin, joka sisältää tilitietopalvelut, maksujen aloittamisen, vastaanottopalvelut, tilinavauspalvelut ja rahansiirtopalvelut, alkupääoma on vähintään 15 miljardia rupiaa. Luokan 2 lisenssin, joka kattaa tilitietopalvelut sekä maksujen aloitus- ja vastaanottopalvelut, vähimmäismaksun alkupääoma on 5 miljardia rupiaa, ja luokan 3 lisenssillä, joka kattaa rahansiirtopalveluja ja muita Indonesian keskuspankin määrittelemiä toimintoja, on maksettava vähimmäispääoma. määrä. 500 miljoonan rupiaa pääomaa niille toimiluvan haltijoille, jotka eivät tarjoa järjestelmää, jota muut maksupalveluntarjoajat voivat käyttää, ja miljardi rupiaa lisenssinsaajille, jotka tarjoavat järjestelmän, jota muut maksupalveluntarjoajat voivat käyttää. Yllä olevasta huolimatta kaikilla ulkomaisilla sijoitusyhtiöillä on edelleen oltava vähintään 10 miljardin ruplan alkupääoma.1
Maksujärjestelmäinfrastruktuurin tarjoajien alkupääoma on vähintään 100 miljardia ruplaa.1
Lisäksi BI Reg 22 sekä BI Reg 23/6 ja BI Reg 23/7 tuovat käyttöön nykyisen pääoman käsitteen. Maksujärjestelmän tarjoajien on täydennettävä nykyistä pääomaa niin kauan kuin ne harjoittavat maksujärjestelmän toimintaa. Nykyisen pääoman laskenta vaihtelee toimittajittain, eikä sitä ole erikseen määritelty Indonesian keskuspankin määräyksissä. Maksujärjestelmien tarjoajien odotetaan tekevän itsearvioinnin nykyisen pääoman laskemiseksi, mutta Bank Indonesia tekee lopullisen määrityksen tietyn maksujärjestelmän tarjoajan nykyisestä pääomavaatimuksesta.1
MOCI-asetus nro 5 2020 yksityisistä sähköisten järjestelmien tarjoajista 24.11.2020, sellaisena kuin se on muutettuna 21.5.2021 annetulla MOCI-säännöllä nro 10 2021 (MOCI Reg 5), edellyttää, että yksityiset sähköisten järjestelmien toimittajat (ESP) tarjoavat pääsyn sähköisiin järjestelmiinsä tai sähköisiin tietoihinsa (1) valtuutetuille laitoksille valvontatarkoituksiin ja (2) lainvalvontaviranomaisille lakien, erityisesti Indonesiassa suoritettavien rikostutkinnan, syytteiden ja oikeudenkäyntien, täytäntöönpanoa varten. Yksityinen ESP määritellään MOCI Reg 5:ssä yksityishenkilöksi, yhteisöksi tai yleisön jäseneksi, joka ylläpitää sähköistä järjestelmää. Elektroninen järjestelmä määritellään siinä edelleen joukoksi elektronisia laitteita ja proseduureja, joilla valmistetaan, kerätään, käsitellään, analysoidaan, tallennetaan, näytetään, julkaistaan, lähetetään tai jaetaan sähköistä tietoa. Näin ollen yksityiset ESP:t ovat velvollisia toimittamaan sähköiset asiakas- tai tuotetietonsa viranomaisille asiaankuuluvina kolmansina osapuolina.1
Vuoden 2020 lopussa annetun BI-säännön 22 jälkeen Bank Indonesia antoi kaksi täytäntöönpanosääntöä, jotka tulivat voimaan 1.7.2021 alkaen, nimittäin BI-säännön 23/6 ja BI-säännön 23/7. Nykyiset maksujärjestelmän tarjoajat ovat menossa näiden sääntöjen mukaiseen uuteen maksujärjestelmäjärjestelmään perustuvia toimilupien muunnoksia.1
