Voit tarkastella muiden lainkäyttöalueiden sääntöjä ja määräyksiä.
Fintechiin liittyvistä aiheista keskustellaan usein ja kiivaasti Saksassa, ei vain finanssialan toimijoiden, vaan myös poliitikkojen ja sääntelyviranomaisten keskuudessa. Keskustelujen aiheena oli erityisesti, tarjoaako nykyinen oikeudellinen kehys riittävästi liikkumavaraa lohkoketjupohjaisten liiketoimintamallien toteuttamiselle ja tarjoaa samalla riittävän suojan markkinatoimijoille. Tämän seurauksena Euroopan komissio on ehdottanut yleiseurooppalaista kehystä kryptovarauksille ja EU-tason hiekkalaatikkomallia osana digitaalista rahoituspakettia.1
Saksan liittovaltion lainsäätäjä otti vuonna 2020 käyttöön säännöksiä, jotka luokittelevat kryptografiset varat rahoitusvälineiksi rahoituslisensointitarkoituksiin, ja säilytystoiminta on luvanvaraista Saksan pankkilain (KWG) mukaisesti. Lisäksi vuonna 2021 Saksan arvopaperilakia muutettiin perusteellisesti: sähköisten arvopaperien käyttöönotto toteutti yhden Saksan hallituksen lohkoketjustrategian avainkohdista. Tällä askeleella Saksan lainsäätäjä seuraa muiden Euroopan maiden polkua kohti arvopaperien dematerialisointia.2
Samaan aikaan tämän yleisen "sama liiketoiminta, sama riski, sama sääntely" -lähestymistavan valossa viime aikoina on tapahtunut joitakin merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia. EU:n viidennen rahanpesun vastaisen direktiivin saattaminen osaksi Saksan lainsäädäntöä vuoden 2020 alussa toi tietyn tason selkeyttä kryptovaluuttojen tai kryptovarojen alan toimintojen oikeudelliseen pätevyyteen. Osana täytäntöönpanopakettia Saksan liittovaltion lainsäätäjä otti käyttöön "kryptovaluutta-arvojen" laillisen määritelmän ja sisällytti ne nimenomaisesti KWG:n rahoitusinstrumenttien luetteloon. EU:n viidennen rahanpesun torjuntadirektiivin mukaisesti salausarvon lakisääteinen määritelmä on laaja, joten se kattaa virtuaalivaluuttojen kaikki mahdolliset käyttötavat, myös sijoitusvälineenä. Kansainvälisesti näitä erilaisia virtuaalisia arvoyksiköitä, joita kutsutaan myös kolikoiksi tai rahakkeiksi, kutsutaan usein yhteisesti "salausomaisiksi".3
Rahakkeita ja kryptovaluuttoja yleensä pidetään erittäin haavoittuvina rahanpesulle ja terrorismin rahoitukselle. Tältä osin jonkin verran selkeyttä rahanpesunvastaisen järjestelmän sovellettavuuden suhteen toi EU:n viidennen rahanpesun vastaisen direktiivin täytäntöönpanolaki Saksassa, joka tuli voimaan 1.1.2020. Kuten edellä todettiin, laissa otettiin käyttöön laaja määritelmä kryptovaluutalle. arvosta ja luokitellaan ne rahoitusvälineiksi KWG:n ja WpIG:n mukaisesti. Periaatteessa soveltamisalaan kuuluvat yleensä vaihto- ja maksutoiminnolla varustetut tokenit (esim. kryptovaluutat) sekä sijoituksiin käytettävät tokenit (esim. turvatunnukset ja sijoitustokenit). Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että kryptovaluuttoihin ja tokeneihin liittyvät palvelut, kuten kryptovaluuttojen ostaminen ja ostaminen palveluntarjoajan omasta puolesta muiden kustannuksella, kryptovaluuttojen ostoon tai myyntiin liittyvä neuvonta tai sellaisen alustan ylläpitäminen, jolla kryptovaluutoilla voidaan käydä kauppaa, säänneltyjen palvelujen piiriin ja edellyttävät KWG-lisenssiä erityisesti pääasialliseen välitystoimintaan, sijoitusvälitykseen, sijoitusneuvontaan tai monenvälisen kaupankäyntijärjestelmän toimintaan. Lisäksi salausarvojen tai yksityisten salausavainten hallinta ja suojaaminen voi vaatia KWG-lisenssin, jos muut yleiset lakisääteiset edellytykset KWG:ssä täyttyvät (olennaisesti kaupallinen luonteeltaan tai mittakaavassa, joka edellyttää kaupallista yritysorganisaatiota). Palveluntarjoajat, joiden toiminta on KWG:n tai WpIG:n toimilupavaatimusten alaista, ovat GwG:n mukaisia velvoitettuja tahoja, joten niiden on noudatettava siinä asetettuja velvoitteita. Näitä ovat velvollisuus tehdä asiakkaiden tuntemus, toteuttaa riittävät rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen tähtäävät riskienhallintajärjestelmät ja tarvittaessa ilmoittaa rahanpesun selvittelykeskukselle epäilyttävistä liiketoimista sekä noudattaa niitä koskevia raportointivelvoitteita. suhteessa avoimuusrekisteriin. Kuitenkin jo ennen EU:n viidennen rahanpesun torjumista koskevan direktiivin saattamista osaksi Saksan lainsäädäntöä kryptovaluutta- ja ICO-palveluntarjoajilta vaadittiin usein KWG-lisenssin hankkimista ja sen seurauksena Saksan rahanpesun vastaisten vaatimusten noudattamista. Tämä johtui BaFinin aiemman hallintokäytännön mukaisesta KWG:n tarkoittamasta "rahoitusvälineen" laajasta tulkinnasta.4
Lupajärjestelmään tehdyistä merkittävistä muutoksista huolimatta, että jotkin uudet fintech-liiketoimintaan osallistuvat tahot saattavat vaatia BaFinin lisenssin ja joutua siten – velvoitettuina – AML-vaatimusten alaisiksi, myös rahanpesun torjuntajärjestelmä kehittyy jatkuvasti. Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa 2021 rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi toukokuussa 2020 laaditun kattavan EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti AML/Combating the Financing of Terrorism (CFT) -paketin, joka sisältää ehdotuksia kolmeksi yleiseurooppalaiseksi säännöksi. ja ohje. Sen lisäksi, että paketilla luodaan EU:n AML/CFT-elin, jolla on suorat valvontavaltuudet joihinkin rahoitusalan riskialttiimpiin rajat ylittäviin yhteisöihin, paketilla pyritään varmistamaan, että erityyppiset kryptovarojen ja joukkorahoituspalvelujen tarjoajat sekä asuntoluottojen välittäjät ja kulutusluot palveluntarjoajista tulee AML/CFT-järjestelmän alaisia velvoitteita. Paketti sisältää myös varainsiirtoihin liittyvistä tiedoista annetun asetuksen (EU) 2015/847 (eli pankkisiirtoasetuksen (WTR)) tarkistamisen, joka koskee myös kryptovarojen siirtoa. Jälkimmäisen osalta Saksan liittovaltion valtiovarainministeriö on antanut väliaikaisen Saksan kryptovarojen siirtoasetuksen (CATR), jolla varmistetaan kryptovarojen siirtojen jäljitettävyys WTR-muutosten voimaantuloon asti. CATR tarjoaa huolenpitovelvollisuuksia, joita sovelletaan Saksassa sijaitseviin laitoksiin ja sivuliikkeisiin, jotka harjoittavat kryptovarojen siirtoa. Se tuli voimaan lokakuussa 2021 ja on voimassa WTR-uudistuksen valmistumiseen asti.5
Työskentelemme kansainvälisille pienille ja keskisuurille yrityksille, start-upille ja telekommunikaatioyrityksille
Oikeudellinen tuki FinTech- ja Blockchain-projekteille
Kattavat lakipalvelut yrityksille yhtiö-, vero-, kryptovaluuttalainsäädäntöön, sijoitustoimintaan liittyen
